Asiantuntijabrändäys sosiaalisessa mediassa
Olin muutama päivä sitten eräässä tapahtumassa, jossa puhujana oli Kati Saario. Aiheena oli asiantuntijabrändäys sosiaalisessa mediassa. Aihe kiinnosti, sillä olen itse käyttänyt sosiaalista mediaa jo vuosia. En ollut aiemmin kuitenkaan miettinyt sen kummempia itsensä brändäämisestä, vaikka somessa tuli silloin tällöin vastaan itsensä brändääviä henkilöitä. Ajattelin, että viimeistään nyt voisi olla aika.
Tässä blogipostauksessa kerron muutamia pointteja, jotka jäivät tapahtumasta mieleen. Samalla tämä toimii itselleni muistiinpanona.
Aloita ajoissa ja anna kuulua itsestäsi
Aloitetaan heti sillä, että Katin mukaan asiantuntijabrändääminen kannattaa aloittaa ajoissa. Kun kilpailu uralla on kova, voi esimerkiksi nuori ja uralla kokemattomampi mennä kokeneen asiantuntijan ohitse – pelkästään sillä, että hän antaa kuulua itsestään somessa.
Tämä herätti ajatukseni. Olen nähnyt heitä, jotka eivät missään nimessä halua koskea sosiaaliseen mediaan, sekä heitä, jotka ovat hyvinkin rohkeita siellä. Ajatus kävi heti myös yksityisyydessä, tästä pinnalla olevasta huolesta. Tiedän, että moni tuttuni ei halua jakaa juuri mitään somessa tai edes olla siellä mm. yksityisyyshuolten takia. Mutta mitä, jos kyse onkin työpaikan saannista? Onko maailma muuttumassa suuntaan, jossa kilpailun kovetessa itsestä täytyy antaa kuulua? Näitä asioita jäin pohtimaan.
Brändi leviää verkoston kautta
Katin mukaan asiantuntijabrändi kasvaa verkoston kautta. Kannattaa siis olla jollain tavalla jossain ammatillisessa kanavassa, kuten esimerkiksi LinkedInissä. Profiilin leviämisen kannalta LinkedInissä on hyvä olla 500+ seuraajaa. Toki kannattaa käyttää sellaisia sosiaalisen median kanavia, jotka tuntuvat itselleen sopivilta. Jos esimerkiksi Twitter tuntuu hankalakäyttöiseltä, siellä ei tarvitse pakosta olla.
Omaa verkostoa voi kasvattaa lisäämällä kaveriksi nykyisiä sekä entisiä työkavereita, yhteistyökumppaneita, opiskelukavereita ja muita tuttuja. Näiden lisäksi kannattaa liittyä yhteisöihin, käydä erilaisissa tapahtumissa, hankkia mentori sekä heittäytyä someen ja olla siellä aktiivinen ja rohkea!
Hyvän postauksen elementit
Monen huolenaihe saattaa liittyä juurikin itse postaukseen – minkälainen sen pitää olla? Saarion mukaan hyvässä postauksessa jaetaan omia ajatuksia. Lisäksi kannattaa kertoa jotain, mistä on hyötyä muille. Postauksessa olisi hyvä viestiä aidosti ja ymmärrettävästi sekä olla oma itsensä. Kati lisäsi, että rosoisuus on inhimillistä ja siten saa näkyä.
Sopivia aiheiva voivat esimerkiksi olla omat kokemukset, asiantuntijuus, toimialan uutiset, työpaikalla tapahtuvat asiat, tutkimustulokset ja erilaiset tapahtumat. Lisäksi tarinat ovat hyviä, koska tunne muistetaan paremmin kuin sanat, sanoi Kati. Ja avainsanoja eli häshtägejä kannattaa käyttää, sillä niiden avulla tulee paremmin löydetyksi.
Katin puheissa toistui usein sana toisto – asia, joka unohdetaan usein. Somessa kannattaa siis olla aktiivinen ja postailla säännöllisin väliajoin. Eli toisin kuin minä olen tehnyt täällä blogissani – postannut kerran vuodessa, jos sitäkään. Toisto pätee mielestäni oikeastaan mihin vain. Jotta voisi saavuttaa jotain, tulee asia toistaa niin kauan kunnes sen osaa. Puhutaan siis omistautumisesta.
Oman profiilin viilaus
Ehkä mielestäni yksi tärkeimmistä asioista asiantuntijabrändäyksessä on oikeanlainen someprofiili. Antaahan se heti jonkinlaisen mielikuvan itsestään. Katin mukaan kaikkien somekanavien olisi hyvä olla samantyyppiset. Kuvan ja esittelytekstin tulisi olla yhtenäisiä kaikilla somekanavilla. Profiilissa kannattaa tuoda esille omat vahvuudet. Osaaminen tulisi paketoida myytävään muotoon.
Saario lisäsi, että kannattaa kertoa itse itsestään. Toisin sanoen antaa itsestään sen, mitä haluaa muiden näkevän. Tällä vältytään siltä, että muut muodostaisivat oman mielikuvan henkilöstä, sillä vain henkilö itse päättää kuka hän on.
Lopuksi
Kun mietin omaa somekäyttäytymistäni, huomaan aina ylianalysoivani postauksiani. Siksi en olekaan ollut kovin aktiivinen ainakaan niiden tekemisessä. Olen enemmänkin seurannut aktiivisesti sivusta, mitä muut postaavat ja kommentoivat. Mutta lähtevätkö nuo ajatukset vain harjoittelemalla? Ehkä elämä ei olekaan niin vakavaa kuin teemme siitä?
Vielä tapahtuman lopuksi Kati pyysi paikallaolijoita avaamaan LinkedIn-sovelluksen älypuhelimissa ja kokeilemaan LinkedIn Nearby -verkostoitumisominaisuutta! Kyseinen ominaisuus oli minulle täysin tuntematon, mistä minulle tulikin mukava uuden oppimisen fiilis. Kaikki ominaisuuden aktivoineet näkivät toisensa profiilit ja pystyivät lisäämään näin kaveriksi. Kyseinen toiminto on varmasti erittäin hyödyllinen vastaavissa tapahtumissa.
Pääset käyttämään toimintoa aktivoimalla Bluetoothin älypuhelimessasi. Avaa sen jälkeen LinkedIn-sovellus. Klikkaa etusivulla alanavigaatiosta kuvaa kahdesta hahmosta. Tämän jälkeen klikkaa ylhäällä tekstistä Find nearby (OFF), jonka jälkeen näet kaikki lähellä olevat toimintoa käyttävät jäsenet. Ei muuta kun verkostoitumaan!
